Peukkua liftareille

ja vahvoille väreille.

Malli: Hitchhiker

Lanka: Malabrigo Arroyo, väri Purpuras (872), 2 vyyhtiä

Puikot: 4 mm

Pidän kovasti Martina Behmin suunnitteleman Hitchhiker-huivin sahalaitaisesta reunasta. Kaksi vyyhtiä Malabrigon Arroyoa riitti neljäänkymmeneenyhteen sakaraan. Violetti ei ole lainkaan minun värini, mutta tämä pehmoinen, lämmin ja upean violetti huivipa kääriytyykin erään voimakkaista väreistä pitävän läheiseni joulupakettiin.

(ärsyttävää huomata vasta tässä vaiheessa takissa tuo hius)

Oranssin Hitchhikerin neuloin viime kesän helteillä Malabrigon Sockista (väri Terracota, 802) 3 mm:n puikoilla. Koska halusin huiviin täydet neljäkymmentäkaksi sakaraa, piti päättelykerrosta varten korkata uusi vyyhti. Huivi lähti heti valmistuttuaan lahjaksi hyvälle ystävälle, joka rakastaa oranssia ja jonka kanssa on tullut joskus liftattuakin.

Koigu-setti

Tämä setti valmistui ja kääriytyi lahjapakettin jo lokakuussa, unohtui sitten kokonaan, kunnes satuin löytämään kuvat kamerani muistikortilta.

Pipo on Anat Rodanin Excess (kiitos pipo-vinkistä, Berenike!), kämmekkäät omasta päästä. Kuten ehkä huomaatte, toistuu kämmekkäissä lähes sama idea kuin miesteni kynsikkäissä. Vähän mielikuvituksetonta, tiedän, mutta eihän sitä aina jaksa olla luova.

Lankana setissä on Koigu Painter´s Palette Premium Merino (pipo 40 g ja kämmekkäät 35 g) ja puikkoina käytin 2,5 mm:n pyöröjä.

Tukuwool

Tähän uuteen lankatuttavuuteen törmäsin Tampereen Kädentaidot-messuilla. Ihastuttavia 50 gramman vyyhtejä fingering-vahvuista suomalaista villaa toinen toistaan houkuttelevamman värisinä. Minä ihastuin kuitenkin eniten näihin luonnonsävyihin.

Kerin vyyhdit heti kotiin päästyäni ja ihastelin langasta nenään leijailevaa lampaan tuoksua. Langat pääsivät puikoille ja lapasiksi suurikätiselle rakkaalleni. (Kuulemma suurempia käsiä on vain viidellä prosentilla koko maailmassa...)

Malli: peruslapanen

Lanka: Tukuwool fingering

Puikot: 3 mm

Huovutin vielä lopuksi lapaset tiiviiksi ja lämpöisiksi.

Kesken lapaskuvausten alkoi sataa lunta...

suuria hiutaleita...

vihdoinkin!

Lunta odotellessa

neuloin valkoiset sukat.

Malli: Kin-sukat

Lanka: 7 Veljestä, 106 g

Puikot: 3,5 mm

Sataisipa jo lunta...

Raitapolvarit

Malli: perussukka kärjestä alkaen, koko 39

Lanka: Regia 4-fädig

Puikot: 2,5 mm

Lahja

Sain jo toukokuussa äitienpäivän alla Lankakauppa Kerän Jonnalta "äidiltä äidille -lahjan"; sain valita ihan minkä tahansa langan kaupan hyllyltä. Tiesin oitis, minkä valitsisin, sillä Skeinin superpehmeä ukkostaivaan värinen Top Draw Sock oli houkutellut lankahyllyllä jo pitkään.

Sitten alkoi hurja ohjeen metsästys, sillä ihan mitä tahansa ei tuollaisesta luksuslangasta ja -lahjasta voinut neuloa. Ohjeen piti olla täydellinen juuri Skeinille ja tietenkin minulle. Joji Locatellin Imagine When oli ollut suosikkilistallani jo pitkään, mutta isojen huivien ystävänä se oli mielestäni hiukan liian pienen oloinen. Sitten löysin Ravelrysta Bondikin muistiinpanot huivin suurennetusta versiosta - ja niin oli oikea malli löytynyt. Ennen kuin saatoin aloittaa, piti vielä kipaista Kerään hakemaan lisää lankaa. Onneksi samaa väriä oli yksi vyyhti hyllyllä odottamassa.

Malli: Imagine When hivenen suurennettuna

Lanka: Skein Top Draw Sock (väri Storm), 140 g

Puikot: 3,75 mm

Vaikka vyyhtien väri ja värjäyserä olivatkin samat, huomaa huivista selvästi missä kohtaa vyyhti vaihtuu. Kokeilin tasoittaa värieroa raidoittamalla kahdelta vyyhdiltä, mutta lyhennettyjen kerrosten ja reunan "nyppyjen" takia se ei onnistunut siististi ja piti purkaa. Päätin siis etten anna värieron haitata. Huivini on kuin myrskytaivas: jossain kohtaa uhkaavan tumma, toisaalla taas näkyy selkenevää säätä ennustavia valonpilkahduksia. Ihanaakin ihanampi harmaa!

Äitienpäivähuivi valmistui sopivasti isänpäivän kunniaksi. Puoli vuotta tähän projektiin siis meni, mutta lopputulos on ihan huippu. Kiitos vielä kerran, Jonna!

Tilauksesta

Vielä piti neuloa yksi pipo, sillä poika toivoi pipoa, "sellaista kivan väristä raidallista, joka ei kutita". (Edellinen neulomani raidallinen siis kutitti ikävästi.)

No, tämä osoittautui helpoksi hommaksi. Vein pojan lankakauppaan, osoitin hyllyä ja kehotin valitsemaan. Langaksi valikoitui pitkällisten pohdintojen ja kutiamistestien jälkeen Regian 4-fädig. Värivalinta oli pieni yllätys - ainakin minulle.

Malliksi tarjosin joskus kauan sitten Punaisen sydämen torppa -blogista löytämääni Jacques Cousteau -pipoa, joka olikin kuulemma juuri toiveiden mukainen. Ohjetta ohuemman langan ja pienempien puikkojen (2,5 mm) vuoksi päätin neuloa isomman koon mukaan. Hyvä tuli ja pipo näyttäisi kelpaavan vaativalle asiakkaallenikin.

Vaikka pipoja on mukava neuloa, pitää puikoille kyllä viiden pipon jälkeen saada jo jotain ihan muuta.