sunnuntai 28. elokuuta 2016

Puikkomaisterin Tiiat






Niinhän siinä sitten kävi, että hermot meni kirjoneuleen kanssa ja hyvin alkaneet lapaset lyhenivät kämmekkäiksi. Kovin mielelläni väittäisin, että Lapaskirjan kaaviossa oli virheitä, jotka sekoittivat melko kokemattoman kirjoneulojan pään ja saivat hermot riekaleiksi, mutta todennäköisesti syy on vain ja ainoastaan neulojassa ja harjoituksen puutteessa.






Malli: Tiina Kaarelan Tiia
Lanka: Louhittaren Luola Väinämöinen, värit Okra ja Lyijy
Puikot: 3 mm


Hermojen menetyksestä huolimatta sain aikaiseksi hienot kämmekkäät, joista olen enemmän kuin ylpeä. Ja koska hermotkin ovat jo palanneet, voin alkaa miettiä, mihin Puikkomaisterin lapasmalliin seuraavaksi tartun.






tiistai 23. elokuuta 2016

Puikkomaisterin uusin


Olin viime viikolla Puikkomaisteri Tiina Kaarelan Lapaskirjan julkistamistilaisuudessa yhdessä monen muun neulovan bloggaajan kanssa. Saimme heti ensimmäiseksi käsiimme sen tärkeimmän, eli Lapaskirjan, joka osoittautui todelliseksi värikkäiden lapasten, kämmekkäiden, sormikkaiden ja kynsikkäiden aarrearkuksi. Kirjan malleja voi ihailla myös Ravelryssa.

Ehdottomat suosikkini ovat Lapaskirjan kannessakin kunniapaikalla ja kirjassa viimeisenä ohjeena - kuin sokerina pohjalla - olevat upeat Tiia-lapaset. Vaikkeivät hermoni oikein tahdokaan riittää kirjoneuleen neulomiseen, päätin kirjan innoittamana tarttua härkää sarvista, sillä minun on ihan pakko saada omat Tiiat. Saa nähdä kuinka hermojeni (ja lapasten) käy.







Ihastellessani kirjassa olevia miehille suunniteltuja kämmekkäitä, muistin oman mieheni esittäneen kainon toiveen uusista kynsikkäistä (kämmekkäät eivät jostain syystä kelpaa). Miesparka sai kuitenkin tälläkin kertaa tyytyä aivan tavalliseen kynsikäspariin, hän kun hukkaa sen verran tiuhaan tahtiin näitä kynsikkäitään. Jos olisin neulonut mitkä tahansa Lapaskirjasta löytyvistä komeista mutta monimutkaisista kirjoneulekämmekkäistä, olisi niiden hukkaaminen saattanut harmittaa hiukan myös neulojaa.

Malli: omasta päästä
Lanka: Rowan Hemp Tweed, 2 kerää
Puikot: 3 mm







Kiitos vielä mukavasta illasta ja etenkin kauniista kirjasta, Puikkomaisteri!




tiistai 2. elokuuta 2016

Jotain sinistä

Täysin tapojeni vastaisesti neuloin itselleni sinisen paidan, en siis harmaata tai mustaa vaan sinisen.







Ihastuin Sandnes Garnin alpakka-silkkilangan tuntuun, keveyteen ja kiiltoon sekä tuohon kauniiseen sinisen sävyyn. Halusin langasta yksinkertaisen peruspaidan, ja koska ihan omasta päästä neulominen  arvelutti, aloitin neulomisen Veera Välimäen Still Light Tunicin mukaan, mutta ilman taskulisäyksiä. Puikot olivat kolmemilliset ja lankaa kului 290 grammaa eli hiukan vaille kuusi kerää.

Alpakka Silke -langassa on 70% babyalpakkaa ja loput 30% mulperisilkkiä, ja se osoittautui juuri niin oivalliseksi langaksi tällaiseen peruspaitaan kuin olin kuvitellutkin. Alpakka tuo lämpöä, mutta silkin ansiosta neule tuntuu kuitenkin iholla viileältä ja siksi paidalle on takuulla käyttöä ympäri vuoden. Tunnustettakoon, että ne mustat ja harmaat alpakka-silkitkin on jo hankittuna ja pääsevät puikoille, kunhan keksin minkälaiset paidat niistä haluan neuloa.